Ukuchwayisiswa kwemibhalo: Izinganekwane

Siphathokuhle Ngulube

Salibonani bafundi. Ngithemba liqhuba kuhle kuzifundo zenu njalo iphepha likazulu liyaliphathisa kakhulu. Kuleli iviki sizakhangela izinganekwana esizithola kugwalo, Imvelo Lolimi, ugwalo lolu sizaluthola kuphepha lethu lesibili (Paper 2) emihlolisweni yethu yokuphela komnyaka. Okokuqala esimele sikukhangele yikuthi zivele ziyini zona izinganekwana?

Zindatshana ezazixoxelwa abazukulu ngogogo izolo. Beziqakathekile ngoba bezilokutsho okuthile ekukhuleni kwabantwana. Inganekwana zazifundisa abantwana ngempilo nje jikelele okuhlanganisela isiko lobuntu. Abantwana babefunda njalo indlela yokuziphatha esintwini. Ngalokho, izinganekwane beziqakathekile kakhulu, okwenza lakhathesi zifundiswe ezikolo ukuze abantwana bathaphe lokho okungabasiza empilweni.

Izinganekwane sithe zindatshana ezimfitshane, sikhumbule njalo bafundi ukuthi silazo izindatshana ezimfitshane kodwa zingayisizo inganekwana. Kuyini ke umehluko phakathi kwalezi izindaba? Izinganekwane zilempawu zazo zodwa ezenza zizimele laphana zodwa kukhanye nje ukuthi azifani lezinye izindaba. Uphawu lwakuqala lwenganekwane yikuthi zilobunsumansumane. Kuyini ubunsumansumane? Yikungakholeki kwazo. Izehlakalo ezinengi ezikunganekwane azikholeki. Ake sithathe inganekwana kaMvundla loNteletsha. Kuthiwa uMvundla wathi baphekane loNteletsha ukuze bakhudumale.

Yisehlakalo esingakholekiyo ngitsho. Zinengi ke izinganekwane ezilezehlakalo ezinjalo. Olunye njalo uphawu lwezinganekwane yikuthi abalingiswa bakhona bazinyamazana. Kanti okunye njalo ngalezo zinyamazana yikuthi ziyakhuluma. Kuyamangalisa ukuzwa kuthiwa izinyamazana ziyakhuluma. Okunye njalo izinyamazana zibonakala zisenza imisebenzi njengabantu.

Kuthiwa izinyamazana zibonakala zigebha amanzi. Zasebenza zaze zawathola. Kuyamangalisa ukuthi izinyamazana zenze njengabantu. Luphawu olukhulu lwezinganekwana lolu. Okunye njalo ngezinganekwana yikuthi zilolimi olukilizayo. Zikhona ezinye izinyamazana ezilolimi olungaswisisekiyo.

Izinyamazana ziyabe zikhuluma ziphendulana ngolimi olungazwakaliyo. Okunye kubazingoma ezilolimi olungazwakaliyo zihlabela izinyamazana. Kuyavela kunganekwane yamazimu etshiselwa endlini.

Okunye njalo okubalulekileyo ngezinganekwane yikuthi ukwenza kwabalingiswa akuguquki kuhlala kunjalo. Umlingiswa uba lesimilo esisodwa mpilo yakhe yonke. Nxa engohlakaniphileyo uhlala enjalo kithi njalo nxa eyisithutha uhlala lobuthutha bakhe.

Ungananzelela uMvundla uhlala engumlingiswa ohlakaniphileyo njalo olobuqili othwalisa abanye abalingiswa nzima izikhathi zonke. Uhlala elezitha ezinengi ngoba impilo yakhe ngeyokuganga kuphela. Asiguquki izimilo sikaMvundla. Sihlala sinjalo. Besekuthi uNdwangu ke yena laye ulobuthutha obucaphulayo phose izinganekwana zonke akuzo.

Siyambona eqilwa nguMvundla izikhathi ezinengi. Kafundi ukuthi uMvundla uyingozi empilweni yakhe, uhlala nje ethi qaqabu abone eseqiliwe. Banengi ke abalingiswa abavezwa kuzinganekwane belesimilo esisodwa esingaguqukiyo okuyinto engajwayelekanga empilweni esiphila kuyo.

Olunye uphawu njalo yikuthi izinganekwane phose zonke ziqalisa ngokuthi, “kuthiwa kwakukhona” kumbe “kudala amatsha esancwebeka”. Nxa umuntu eqala nje ukuxoxa uhle uzwe ngamazwi la ukuthi Indaba afuna ukuyixoxa yinganekwane. Ngalokho ke lolu luphawu olukhulu lwezinganekwana. Okunye njalo okujwayelekileyo kuzinganekwane zingoma. Zinengi izinganekwana ezilezingoma ezithile. Ezinye ziyezwakala kukanti ezinye njalo zilolimi olungazwakaliyo.

Izinganekwane ezilezingoma isikhathi esinengi zimnandi okwamagama. Khona nxa zixoxwa ligabazi, igabazi liyayihlabela kamnandi ingoma libuye ligide. Izingoma lezi zenza abantwana bakholise kakhulu babuye njalo bazwisise izifundo ezivela kunganekwane le. Ezinye izingoma ziyaveza imicabango yabalingiswa ngolutho oluthile.

Ngalokho ke ziluphawu oluqakathekileyo lwezinganekwanaeizingoma. Okunye okunanzelelwayo yikuthi njengoba kutshiwo ukuthi izinganekwana ngezabantwana, ulimi lwakhona lalo lulula ukuze phela abantwana bazizwisise lezo zinganekwane.

Zinengi ke izimpawu zezinganekwane okwenza zibelomahluko omkhulu lezindatshana nje jikelele. Nxa umbuzo ungabuya usithi, “ Xoxa ngomehluko okhona phakathi lwezinganekwane lezindatshana nje jikelele” kambe ungawuphendula yini? Sizaqhubeka ngeviki elizayo bafundi.

Related Posts

From entitlement to ownership

Nqobile Magwizi Inside ZIFA Zimbabwean football stands at an important moment. Across the game, there are encouraging signs of progress. The National Sports Stadium is moving steadily towards full restoration.…

Bulawayo battles transport chaos as Egodini lies idle

Vusumuzi Dube, Deputy Radar Editor BULAWAYO is losing the battle against illegal transport operators and space barons, with the City Council revealing that only a fraction of an estimated 3…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

×
×