Ixhegu libhaxabulelwe ukuthayimela komakhelwane

Msilisi Dube
ABANTU bakholwa ukuthi ngontanga bodwa abathanda izidwaba kukanti hatshi bakhona asebekhulile abangayiwayo, nanko phela kulexhegu (62) leMatopo eKezi, elitshaywe kabuhlungu laze laqanyulwa ingalo ngesikhathi lithayimela emzini wesinye isakhamuzi ebusuku.

Kuzwakale ukuthi ixhegu leli, uMnumzana Simon Sibanda elicatshangelwa ukuba lingaba leminyaka engu-62, liyaziwa esigabeni njengomuntu ongeqiwa yizidwaba okwenza abesilisa bangambona ehambela phansi kwabomkabo batshaywe luvalo.

Kubikwa kumaviki amabili adluleyo ixhegu leli njengenhlalayenza lasuka layathayimela emzini kaNkosazana Moreen Moyo lingazi ukuba lizahlangana lembila zithutha.

USobhuku walumango uNkosazana Sethi Mkhwebu uveze ukuba ixhegu leli latshaywa laze lephuka ingalo njalo icala leli lizathoniswa ngeSonto kuviki ezayo.

“Besihlala sisizwa amahungahunga okuthi uSibanda keqiwa yizidwaba kodwa kuviki le edluleyo wayathayimela emzini wakoMoyo engazi ukuba umnikazi womfazi ukhona.

“USibanda kubikwa waqoqoda njengenjayelo, kwavula umnikazi womfazi. UMoyo wabuza ixhegu leli ukuba lidingani emzini walo ngakho laseliqalisa ukugagasa. UMoyo wabuza umkakhe kunye lexhegu leli bacina bevuma ukuba bayathandana okwabangela ukuba uMoyo abhaxabule uSibanda.

“USibanda kubikwa wahlaba umkhosi okwacina kubangela ukuba omakhelwane beze bazomlamulela,” kulandisa usobhuku lo.

UNkszn Mkhwebu ubuye waveza ukuba uMnu Moyo wavuka wazomangala ngodaba lolu ngakho luzathonisiswa ngeviki ezayo.

“Njengoba sekulabantu abanengi abakhala ngesenzo sikaSibanda kumele sihlale laye phansi njengenkundla kesiluhlafune. Sesike sazama ukumkhuza kodwa kukhanya kakhuzeki ngoba yena uyala amacala akhe.

“Okwakhathesi angikwazi ukuba ungaphi kodwa sithumele ipholisa lesigaba ukuba liyemazisa ukuba uzathonisiswa ngeviki elizayo,” kulandisa uNkszn Mkhwebu.

Related Posts

Is the Personal Benefit Rule about ‘Any Amendment’ or ‘An Amendment to a Term Limit Provision’?

An Intimate Reading of Subsections (1) and (7) of Section 328 of the Constitution of Zimbabwe (2013) By Nomuzikayise Ngwenya This piece is confined to one question, a question of…

Abangu-769 abakhubazekileyo baqeqetshwa kweze-ICT

Sukulwenkosi Dube-Matutu ABANTU abakhubazekileyo abangu-769 sebeqeqetshwe kuzifundo ze-Information and Communication Technology (ICT) ngenhloso yokubenza babe yingxenye yomhlaba osebenzisa ubuchwephetshe. Ukuqeqetshwa lokhu kuqhutshwa yiPostal and Telecommunications Regulatory Authority of Zimbabwe (POTRAZ)…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

×