Siphathokuhle Ngulube
Salibonani bafundi. Ngithemba liqhuba kahle ezifundweni zenu. Kuleli iviki sizakhangela izaga ezingolunye lwezihloko esizahlangana lazo kuphepha lethu lesibili. Kuyini vele izaga? Izaga ngamazwi abunjwa ngaMaNdebele kudala.
Amazwi la angaba lengcazelo ekhanyayo njalo elula kodwa amanye njalo abelengcazelo efihlakeleyo. Izaga ziveza impilo yeNdebele yansuku zonke, ziyingxenye yempilo yeNdebele, abanye abalobi bathi ziyisibuko sempilo yeNdebele ngoba zitshengisa ubuyibo beNdebele.
Umdabuko wezaga utshengisa ukuba iNdebele lalikhaliphile kakhulu. INdebele lalinanzelela impilo lezehlakalo ezithile ezazisenzeka duze kwalo beselibumba izaga. Ngokunjalo ke izaga zigxile kuzehlakalo ezazibonakala besezibunjelwa amazwi athile. Yiwo lawo mazwi alokhe ephila lamhlanje. Zikhona izaga ezigxile kwezemvelo.
Phela iNdebele laliphila kumvelo njalo lalinanzelela imvelo ngelihlo elibanzi. Ungakhangela isaga esithi, “umthwente uhlaba usamila” siveza ukuthi isihlahla okuthiwa ngumthwente sananzelelwa sakhangelwa ukuba sivele simila sinjani njalo sikhule njani.
Esinye njalo esikhuluma ngemvelo ngesithi, “umqokolo wendwangu uvuthelwa emlonyeni”. Zikhona njalo ezinye njalo ezikhuluma ngomendo. Isibonelo ngesithi, “Umendo awutshayelwa mathambo”.
Ezinye njalo zikhomba ukuthi aMaNdebele babengabantu ababezingela ngoba babephila ngenyama. Phela inyama yayiyikudla kweNdebele kwansuku zonke. Izaga ezifana lesithi, “izithukuthuku zenja ziphelela eboyeni” Lokhu kwakunanzelwa ngabazingeli ukuthi inja iyagijima, igijime kodwa ayitholi lutho yona kungaze kubanjwe izinyamazana ezinengi kanganani. Konke lokhu kuveza ukuthi iNdebele lalinanzelela izinto eziseduze kwalo beselibumba inkulumo ethile esetshenziswa insuku zonke zalo zokuphila.
Isaga ke siyinkulumo elomehluko kwezinye izinkulumo ngezindlela ezitshiyeneyo. Okokuqala okwenza isaga sehluke kwezinye izinkulumo yikuthi kasiguquki sihlala nje sinjalo njengendlela esabunjwa ngayo. Asiguquki siye ebunengini sihlala sinjalo. Isibonelo sikhona isaga esithi, “Amajodo awela abangelambiza” Sihlala sinjalo. Ngeke sithi, “ijodo liwela abangelambiza” Akuvumi. Asiguquki njalo isaga ngesikhathi. Nxa sabunjwa siyisikhathi samanje, sihlala njalo.
Isaga singaba libala elilodwa kumbe sibengumutsho omfitshane. Isibonelo sesaga, “Okungapheliyo kuyahlola”. Ngamabala nje amabili kodwa isaga lesi siqukethe okukhulu kakhulu.
Zikhona njalo ezinye ezingamabala amabili nje ezifana lesithi, ubukhosi ngamazolo, ikhaba kalibukwa, umfundisi kazizali.
Zonke lezi yizaga ezimumethe okunengi kakhulu kodwa zimfitshane kakhulu. Zikhona njalo ezilibala elilodwa.
Isibonelo, “ngumnyankomo” libala elilodwa kodwa liyisaga esipheleleyo. Yisimo sezaga lesi. Ezinye izaga zitshela umuntu okokwenza ziyaphoqelela ukuthi umuntu enze ulutho oluthile. Isibonelo sesaga ngesithi, “Hamba kuba bazakucutha phambili”
Olunye njalo uphawu lwezaga ngolokweqa onkamisa. Lokhu kwenza isaga sibambeke lula njalo kudala ubungoma obenza isaga sikholiseke nxa umuntu ezikhuluma. Isibonelo, “ ikhoth’ eyikhothayo”, kweqiwe unkamisa, “i”. Zinengi izaga ezeqa onkamisa. Lokhu luphawu lwezaga oluqakathekileyo. Zikhona njalo izaga ezinengi ezisebenzisa isakhi sokulandula u, “Aku”. Isibonelo, “akudlozi laya emzini, akulanga laphuma elinye lingakatshoni, akugeza lingelasici.
Zinengi izaga ezilalolu uphawu. Kwenza nje kube yinkulumo engajwayelekanga. Ezinye izaga ziletha umqando ongathi ulokugcizelela ulutho oluthile. Umbono ovelayo awufaniseli kodwa ubeka ulutho lunjalo. Isibonelo, Ngamathe lolimi, yingwe lenja.
Akula kufanisa kodwa inkulumo ibekwe njengoba injalo. Izwakala ilokugcizelela okuthile. Ezinye izaga zibunjwe sangathi yimitshwana emibili. Kungathi leyo mitsho ilokuvumelana okuthile. Isibonelo, ikhotha eyikhothayo.
Ungathi ibala lesibili livumelana lelokuqala.
Zinengi izinto ezikhomba ukuthi izaga ziyinkulumo elomehluko kakhulu lezinye inkulumo ayifani nje lenkulumo yansuku zonke. Ukubunjwa kwezaga lezi kutshengisa ukukhalipha kweNdebele okumangalisayo. Sizaqhubeka ngeviki ezayo sikhangela okunye okuqakathekileyo ngezaga.




