Ukuhluzwa kwengwalo

Ophezulu Stinta
Ugwalo: Emfuleni Wezinyembezi olwalotshwa ngu- Ezekiel S K Hleza

Siqhubeka ngogwalo lwethu, lapho ngeviki edlulileyo esitshiye khona kuyisiphithiphithi emzini kaMaMoyo ngenxa yetshapha likamalokazana. Kusehlakalo lesi sinanzelela ukuthi abafana beganga lanxa kungathwa balomoya omubi kanye lenhliziyo ezimbi kodwa babemzwela umphakathi.

Kungakhathalekile ukuthi basebebambe inyamazana ezingelwa okwamagama bayacabangela umphakathi njengoba uSpinoza ekhuza eqinisa ngelithi bangadubuli phakathi kweguma babezalimaza abantu abangalacala.

USidingani lokhu ekhala ngonkosikazi wakhe uMaNcube owayesebulewe ngokufanayo laye wayesefisa ukuthi alandele isithandwa sakhe pho wayengabe esaphilelani.

UMgandane wamkhalimela kakhulu, wakhwaza okwamagama embuza ukuthi ngeqiniso lonke sibili angathi ngumfazi na lowo ohlanganyelwa njengesambuzi, ngempela uMaNcube wayeyisambuzi seqiniso.

Kambe umuntu ofaniswa lesambuzi uyabe engumuntu ongahlala labantu njani evele esethwele lephunga lesambuzi.
UMgandane wathi kabahambe uSidingani ayebona inkosikazi yakhe kanye lesithandwa sakhe senhliziyo okwakuthwa uhambo abasebelu thethe babengeke bahlukaniswe muntu.

Wasiqhinqa uMaMoyo, ethi uDingilizwe angaze wavumela ukuthi igazi lomntaka yise lonina libuzwe phezu kwezakhe izandla.

Wamthembisa ukuthi umfowabo wayezaphenduka, kambe kwakuliqiniso na leli phezu kwamagama ayeke wawatsho ngaphambilini ukuthi wayethengise abantu bakibo ngokuya sebenzela amasotsha, kwakungasikho ukuthi kwasekulithuba lokuthi laye uSidingani wayesebanjiwe njengabanye bonke.

OmaMoyo basala beme amadlodlongwane bezibuza ngelithi kwakuzakwenzakalani ngoSidingani lo owayehambe labothebula. Besathulisele nje kwezwakala umbhobho owakhala kathathu lapho ababezwe khona owakuqala.

Kwakungani uSidingani lo kwakuthwe laye kayethatha uhambo lunye lonkosikazi wakhe kambe babulawelwa ndawonye.

Ngemva kwalokho waduma kakhulu umbhobho, inkamba yamasotsha yadilizwa ngokuphazima kwelihlo abafana kambe besanda kuphuma embizeni betshisa vutha.

Kwakusobala ukuthi basebeyihlokozile, labo abafana babesazi ukuthi indiza zasemoyeni zasezizalumathisa eyazo. Ngokuphazima kwelihlo yayisithutshile eyenhloli kanti ayibuzanga elangeni kuSpinoza owahle wayethula yabangumlotha phansi.

Kwangani batheze olulenkume, zatheleka zelekene ezempi zingadlanga nkotshana, zitshaye uphondo.
Abafana ababeyame uthango lokuqala yibo okwakumele bazitshaye.

Related Posts

Is the Personal Benefit Rule about ‘Any Amendment’ or ‘An Amendment to a Term Limit Provision’?

An Intimate Reading of Subsections (1) and (7) of Section 328 of the Constitution of Zimbabwe (2013) By Nomuzikayise Ngwenya This piece is confined to one question, a question of…

Abangu-769 abakhubazekileyo baqeqetshwa kweze-ICT

Sukulwenkosi Dube-Matutu ABANTU abakhubazekileyo abangu-769 sebeqeqetshwe kuzifundo ze-Information and Communication Technology (ICT) ngenhloso yokubenza babe yingxenye yomhlaba osebenzisa ubuchwephetshe. Ukuqeqetshwa lokhu kuqhutshwa yiPostal and Telecommunications Regulatory Authority of Zimbabwe (POTRAZ)…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

×