Ukuhluzwa kwenkondlo

Ugwalo: Umdumo Wenkondlo owalotshwa ngu N.S Sigogo labanye
Inkondlo: Okwami ngokwezandla eyalotshwa ngu AJN Ndlovu

Ophezulu Stinta, Imizwa

Inkondlo ivusa imizwa yozwelo kobalayo. Uzwelo luqubuka lapho sihamba lembongi ehlangana lempilo enzima okwamagama. Yathatha umfazi layo isikhangelele ukwakha kanti ithethe umthakathi womfazi.

Kuqubuka imizwa yobuhlungu, kambe imbongi nxa ihlangana labantwabayo emnyango sengathi yizibi, lokhu kuyiphatha kabuhlungu okwamagama, lapho isithi “Abantwana yizibi, zingihlangabeza emnyango.”

Kuyafika lokuyangeka nxa sifunda ngobutshapha benkosikazi yembongi, “Ubukhokho buval’ umsamo, indlu igcwele izichibi kuyesabeka lokhu okwami”. Kusobala ukuthi inkosikazi le kayikhathali ngokuhlanzeka iphila nje endaweni engahlanzekanga futhi lokho engakutshayi ndiva.

Izifundo

Inkondlo le iyafundisa ngobubi bokungaziphathi kahle kwabesifazana emendweni. Ubutshapha konke lobuvila obubaliswa enkondlweni akuyiniki ukuthula imbongi, kuyenza ihlale ihlukuluzekile. Kusipha ingqobe yokuthi abantu bazwelane babuzane ukuthi baqhuba njani ngempilo emizini yabo lokhu kubanika amandla okukhipha okungaphakathi ukuze bangafi bethule.

Kuyafundisa labesifazana njalo abaziphatha ngendlela inkosikazi yembongi eziphatha ngayo ukuthi yinto embi kakhulu elimaza abantu besilisa loba bengeke bakukhulume kodwa bayaswela ukuthula phakathi kweguma, abesifazana bazinuke amakhwapha benqabele ububi obuvezwa enkondlweni lapha.

Inkondlo: Kumnandi ukuba yingane eyalotshwa ngu F. S Malunjwa

Okumunyethweyo

Inkondlo le ikhuluma ngobunandi bokuba yingane. Kuthwa lanxa ilanga litshisa, yona kayigqize qhakala, iyazihlalela nje ngaphansi komthunzi ikholise ukuzidlalela, ibuye izigqulele inkelu zayo izikholisela, akukho okuyithwalisa nzima ingane, okwayo yikwenza lokho okugculisa inhliziyo yayo, ayifikelwa ngitsho layisisizungu.

Lapho isithi: “Ngizigqulela inkelu ngingela ngitsho lesizungu, Ngisizwa kumnandi ukuba yimi”
Ingane le iyazula laphakathi kwamagusu ikholisa ubuhle bemvelo, isuthiswa yimisindo yemvelo kungela ngitsho okuyikhathazayo.

Ingane iyazikholisela ingadingi ngitsho lokwazi ngesimo somhlaba, umhlaba othwele izinhlungu lobunzima, akafisi ukuzihlanganisa lobunzima bomhlaba.

“Kangifuni ulwazi lwakho mhlaba, Ngoba luthwel’ ameva emhlane” ngabe impilo iya ngokufuna kwayo le ingane, ngabe kulokuthula okumangalisayo kodwa ke izakhula iphume ezingeni lobuntwana iyezithela phakathi kwezinhlungu zomhlaba ohlabayo.

Related Posts

Ubotshwa elamathani amabili embanje

KUBOTSHWE indoda eleminyaka engu-58 ngemva kokuba itholakale ilembanje ezilesilinganiso esingaba ngamathani amabili kwenye itruck stop eseSoutherton, eHarare ngoLwesibili. UTapson Ndou ongumtshayeli wezimota ezinkulu ubotshwe kulandela ukuncwetshwa kwamapholisa indlebe abikelwe ukuba…

Bekusinwa kudedelwana kusuku lukaBulawayo

Nkosilathi Sibanda IDOLOBHO lakoBulawayo ngoMvulo beligcwele injabulo nanko inengi labantu liphume ngobunengi emigwaqweni ukuzonanza iBulawayo Day. Umkhosi lo ubuthakazelela iminyaka engu-132 yalelidolobho. Umkhosi uqale ngombukiso we-parade le-carnival emigwaqweni esenzikini yedolobho…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

×
×